Hae
Valikko
a a

Ihmisen kohtaaminen ykkösjuttu Tredun hyvinvointiteknologiaopetuksessa

Julkaistu 26.10.2018 14.44

Suomi harmaantuu väestön ikääntyessä ja yhä useampi lähihoitajakin työskentelee tulevaisuudessa ikäihmisten parissa. Tredun lähihoitajakoulutuksessa on haasteeseen vastattu ottamalla rohkeasti käyttöön hyvinvointiteknologian tarjoamat mahdollisuudet. Uusia ideoita teknologian hyödyntämiseen on tuotettu muun muassa kansainvälisen Well-Tech -projektin avulla. Teknologia on tullut jäädäkseen hoitotyöhön, mutta kaiken tekemisen ytimessä on edelleen ihmisten kohtaaminen.

Tasapainolauta, paikantava ranneke, verensokerimittari, videovisit tai digitaalinen elämänpuu - esimerkiksi näitä ja lukuisia muita terveysteknologisia sovelluksia opetellaan käyttämään, ja myös niiden käyttöä ohjaamaan, Tredun lähihoitajakoulutuksessa. Opiskelijat ja opettajat ottavat innokkaasti haltuun erilaisia uusia sovelluksia, joilla tuetaan ikäihmisten kotihoitoa ja toimintakyvyn ylläpitoa. Samalla opiskelijoita rohkaistaan jakamaan jo työelämässä toimiville hoitoalan ammattilaisille valmiuksia käyttää jatkuvasti kehittyvää teknologiaa hoitotyössä.

– Uusi teknologia voi tuntua pelottavalta ja sen käyttöönottoa voidaan arastella. Työelämässä on otettu hyvin vastaan opiskelijoiden mukanaan tuomia ideoita ja jopa toivottu niitä. Opiskelijat ovat myös ihan vapaaehtoisesti käyneet opastamassa esimerkiksi vammaistyöhön liittyvää sovellusta työpaikalla, toteaa hyvinvointiteknologiaa opettava lehtori Markus Mäkelä.

Mäkelän sydäntä lähellä ovat erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyvät sovellukset. Hän toteaa, että pelkästään yli 64-vuotiaiden akuuttia sairaalahoitoa vaatineiden kaatumisvammojen kustannukset ovat vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa, joten esimerkiksi toimintakykyä ylläpitävien ratkaisujen hyödyntämisellä on kansantaloudellista merkitystä. Hän ei silti korosta yksittäistä sovellusta tai laitetta, joka olisi ylitse muiden, vaan pitää tärkeimpänä, että ihminen pidetään kaiken hoitotyön keskiössä. Sitä hän myös painottaa opiskelijoille.

– Härpäkkeitä ei tarvita härpäkkäiden takia, mutta oikein hyödynnettynä ne auttavat paljon, parantavat arkea ja asiakkaiden elämänlaatua sekä säästävät kustannuksia. Ihminen ja kohtaaminen ovat kuitenkin edelleen se ykkösjuttu, muistuttaa Mäkelä.

Tredun lähihoitajakoulutuksessa lähdettiin jo aiemmin ennakkoluulottomasti varmistamaan, että opiskelijoilla on riittävät valmiudet teknologian käyttöön ja käytön ohjaukseen. Esimerkkinä edelläkävijyydestä voi pitää vaikkapa sitä, että Tredussa kehitetty terveysteknologiaan liittyvä valinnainen tutkinnonosa liitettiin tänä vuonna osaksi valtakunnallista opetussuunnitelmaa.

Kansainvälinen Well-Tech -projekti vauhdittaa hyvinvointiteknologiaopetusta

Kehitystyötä on tuettu muun muassa kansainvälisellä oppilaitos- ja työelämäyhteistyöllä Well-Tech -projektin avulla. Opetushallituksen rahoittamassa Erasmus plus -hankkeessa on yhdessä hollantilaisten ja virolaisten hoitoalan oppilaitosten sekä TAMKin kanssa jaettu hyviä käytänteitä ja rakennettu avoimesti kaikkien koulutuksen järjestäjien käytössä olevaa materiaalipankkia,

– Eri kumppanimaissa toteutetuissa opiskelijoiden ja opettajien yhteisissä työpajoissa on testattu ja kehitetty opetusmateriaaleja. Yhtenä tavoitteena on inostaa opettajia hyvinvointiteknologian opetukseen. Kokemukset ja palaute ovat olleet rohkaisevia. Kaikissa työpajoissa on ollut hoitoalan opiskelijoiden lisäksi insinööriopiskelijoita ja myös esimerkiksi sähköalan opettaja yhdessä kokeilemassa ja ratkaisemassa teknologisia haasteita hoitotyön näkökulmasta, kertoo Well-Tech -projektin projektipäällikkö Anne Patana.

Lokakuun alussa Well-Tech -projektin tapahtumaviikolla Tampereella Tredun lähihoitajaopiskelijat ohjasivat yhdessä hollantilaisten ja virolaisten opiskelijoiden kanssa Tampereen seudun omaishoitajien ikäihmisiä terveysteknologisten sovellusten käyttöön. Yhtenä menetelmänä kokeiltiin mm. Tampereen kaupungin kehittämää digitaalista elämänpuuta, jonka avulla voidaan tehdä näkyväksi asiakkaan toiveet ja tarpeet ja lisätä hoitajien ymmärrystä siitä, minkälaista elämää asiakas haluaa elää.

– Eräs tapahtumapäivään osallistunut omaishoitaja toivoi Elämänpuuta kokeiltuaan, että sitä todella käytettäisiin. Silloin hänenkin puolisonsa olisi asiakkaana oikea ihminen, jolla on omat toiveensa ja tarpeensa, eikä vain potilas, jota hoidetaan, kertoo Patana esimerkin päivän aikana saadusta palautteesta.

Toisen asteen reformihengen mukaisesti yhteistyötä tullaan tekemään tiiviisti työelämän kanssa projektin jälkeenkin. Hyöty levitetään mahdollisimman laajalle koulutusalojen rajojen yli ja hankkeen tuottamia tuloksia juurrutetaan aktiivisesti arjen toiminnaksi.


Teksti Jaana Raukola

Kuvat Anne Patana