Hae
Valikko
a a

Työelämäpedagogiikan vertaismentorointi sai kannustavaa palautetta Tredussa

Julkaistu 4.6.2018 9.28

Työelämäpedagogiikan kehittäjien eli TEP-mentoreiden toiminnasta kerättiin hiljaittain palautetta Tampereen seudun ammattiopisto Tredun sisällä. Saadussa palautteessa mentorin rooli mainittiin tärkeäksi erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemisessa ja kehittämisessä. Palautetta kerättiin eri toimijoilta ja aihetta käsiteltiin myöskin toukokuisessa aamukahvitilaisuudessa.

ryhmäkuva: TEP-mentorit
 

TEP-mentorit ovat opettajia, jotka tukevat opettajatovereitaan ja työelämän toimijoita tarkoituksenmukaisen ohjaaja-valmentajaroolin löytämisessä ja työpaikan oppimisympäristöjen suunnittelussa. TEP-mentoritoiminnan jatkumiselle on tilausta edelleen, sillä opettajan rooli opiskelijanäkökulman huomioijana ja työelämäyhteistyön edistäjänä nousee aiempaa tärkeämmäksi koulutuksen uudistumisen myötä. Mentoroinnin koettiin antaneen oikein kohdennettua tukea ammatillisen koulutuksen muutosvaiheissa, ja se onnistui vahvistamaan monen opettajan kokemusta omasta osaamisestaan. Myös TEP-mentorina olleet opettajat kokivat itsekin oppineensa kollegoiltaan ja saivat myös heiltä uusia näkökulmia omaan työhönsä.

Vertaismentori toimii viestin viejänä

Vertaismentoroinnin koettiin tuovan vahvaa käyttäjän ja kehittäjän näkökulmaa ammatillisen koulutuksen uudistumisprosessiin. Arjen toimija tunnistaa hyvin erilaisia kipupisteitä ja toiminnallisia ongelmia prosesseissa. Mentorikokoontumisiin tuotiin ahkerasti viestiä kollegoilta ja ajankohtaista uutta tietoa jaettiin edelleen eteenpäin koulutusaloille. Palautteissa korostui päivittäisen osallisuuden ja oikea-aikaisen lähituen merkitys: "Opin vain silloin kun se on ajankohtaista ja kysyn vain asioita, joista en tiedä - enkä tarvitse koulutusta asioista, jotka jo tiedän."

Mentoritoiminta sai myönteistä palautetta avoimesta ja riittävästä tiedottamisesta uusien toimintamallien ja yhtenäisten käytäntöjen käyttöönottamisessa koulutusaloilla. Tiedottamista oli paikoin jopa niin runsaasti, että palautteessa kaivattiin vielä tarkempaa olennaisen tiedon rajausta ennen laajempaa tiedon jakamista. Merkittävien ja nopeiden työtä koskevien muutosten edetessä on kuitenkin haastavaa koota alati muuttuvaa tietoa reaaliaikaiseen ja tiiviiseen muotoon.

Palautetta antaneet kokivat, että mm. ajankohtaisiin aiheisiin paneutuvat pedakahvilat tukivat mentoritoimintaa. Suunnitteilla on, että TEP-mentorit ovat jatkossa aktiivisemmin toteuttamassa pedakahviloita. Parhaimmillaan hyvät käytännöt ja kokemukset tulevat kasvokkain kohdatessa hyvin esitellyiksi ja siirtyvät edelleen jalostettuina luontevasti koulutusaloilta toisille. Yhteisiä teemallisia tapaamisia ja foorumeita toivottiin palautteissa lisää. Kaikkien avaintoimijoiden aito osallisuus tulisikin mahdollistaa vieläkin monipuolisemmin ideoimalla tilaisuuksia saada ensikäden tietoa itse.

Kuva: TEP-mentorit

Jatkuvan kehittämisen periaate vie eteenpäin

Toiminnasta saadut kokemukset innostivat ideoimaan uusia väyliä osallistua ja toimia aktiivisena kehittäjänä. Vertaismentorointia tulisi jatkossa kehittää aiempaa isommalla tulokulmalla, osana oppilaitostoimijoiden muuta osaamisen kehittämistyötä. Palautteen mukaan tämä olisi nimenomaan tredulainen tapaa hoitaa osaamisen hankkimista työtä tehden, 70-20-10 -mallia soveltaen.

Tredulla on toiminut kuluneena lukuvuonna yhdeksän työelämäpedagogiikan kehittäjää, TEP-mentoria. TEP-mentoritoiminta sai alkunsa, kun vuosia toiminut työssäoppimisvastaavajärjestelmä modernisoitiin, resursseja keskitettiin ja toimenkuvaa laajennettiin.

Ensi lukuvuonna TEP-mentoreina toimivat:
Tekniikan- ja teollisuuden alat: Ari Lehtinen ja Jukka Santala
Metsä-, logistiikka- ja rakennusalat: Ulla Lilja, Marika Peuraniemi ja Jarmo Pulliainen
Hyvinvointipalvelut: Liisa Knuuttila
Liiketalous & Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: Seppo Pylvänäinen ja Johanna Toivanen
Maahanmuuttaja- ja tutkintoja edeltävä koulutus: Lumi Kuusisalo.

Mentorointi on oiva tapa kehittää osaamista

Vertaismentorointi on yksi mahdollisuus osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen: uusia oivalluksia tapahtuu nimenomaan työtä tehdessä ja asioita toisilta omaksuen. Kehittämisen tarve nousee luontevasti esille käytännön tilanteissa ja myös uuden omaksuminen sitoutuu helpommin arjen toimintaan. Se mahdollistaa hiljaisen tiedon hyödyntämisen ja edistää elämän mittaista oppimista. Mentoroinnilla sinänsä on myös työhyvinvointia edistäviä vaikutuksia yhteistyöhön, työssä jaksamiseen ja työn laatuun.

Laajasti ajatellen mentorointi on kaikkien saavutettavissa, eikä vaadi suuria resursseja. Mentorointi tukee johtamista ja on osa tärkeää muutosvaihetyöskentelyä. Mentorointi vahvistaa työntekijässä aitoa osallisuuden kokemusta, sillä vertaismentoroinnissa tulee hyvin huomioitua kolme tärkeää työhyvinvoinnin kulmakiveä: työskentely omalla substanssiosaamisen alueella, riittävä itsenäisyys työn tekemisessä sekä työyhteisön ja esimiehen tuki.

Hyödynnä monipuoliset ohjausosaamisen tietopaketit:

Parasta osaamista -projekti

Tredun palvelut työpaikkaohjaajille Ohjaan.fi - ohjauksen tietopankki

Opetushallituksen reformin tuki -sivusto


Teksti Anni Ranto ja Helena Kallio-Lahtinen

Kuvat Anni Ranto


Jaa: