Tredusta tuhansiin töihin

Tredun osaamisalajohtaja Virpi Siiranen kertoo blogitekstissä, miten ammatillinen koulutus rakentaa yksilöllisiä ja työelämälähtöisiä polkuja opiskelijoiden matkalle kohti työtä ja tulevaisuuden osaamista:

Otsikon tuttu slogan on juurtunut mieleeni vuosien varrella. Tässä tekstissä pohdin, miten oikeastaan Tredusta tuhansiin töihin kuljetaan ja mitä reitit eri tahoilta edellyttävät. Reittejä ja tapoja on monia.  Tredusta tuhansiin töihin -polulla kuljetaan muun muassa yksilöllisesti, yhteistyössä työelämän kanssa ja työelämästä tulevan kysynnän mukaisesti.  

Yksilöllisiä polkuja työelämään

Ammatillisen koulutuksen ydintehtävä on varmistaa, että jokainen opiskelija saa valmiudet siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin – omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan käsin. Tämä vaatii opettajilta ja ohjaushenkilöstöltä sekä kykyä tukea nopeasti eteneviä opiskelijoita että joustavuutta ja erilaisia mahdollisuuksia niille, jotka tarvitsevat enemmän aikaa osaamisen rakentamiseen.

Elokuussa 2026 voimaan tuleva oppimisen tuen uudistus tuo merkittävän muutoksen: oppimisen tuki integroidaan osaksi tutkintokoulutusta. Tuki ei enää ole erillinen palvelu, vaan siitä tulee matalan kynnyksen toimintaa, joka on yksilöllistä ja kuuluu kiinteästi arjen ohjaukseen. Opiskelijalla on oikeus saada tukea myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Tämä vahvistaa opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa entistä paremmin sen, että jokainen voi edetä omalla polullaan kohti työelämää tai jatko-opintoja.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin muutos tähtää saavutettaviin tuloksiin eikä enää niinkään oppilaitoksessa vietettyyn aikaan. Koulutus on parhaimmillaan aidosti saavutettavaa ja mahdollistaa yksilölliset polut, jotka perustuvat opiskelijan tavoitteisiin – olipa kyseessä koko tutkinnon suorittaminen tai osaamisen lisääminen tutkinnon osan tai osien kautta.

Osaaminen rakentuu yhdessä työelämän kanssa

Ammatillisen koulutuksen vahvuus on tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Työelämässä oppiminen on suunnitelmallista, tavoitteellista ja ohjattua, ja oppimista tapahtuu myös työpaikoilla – opiskelijan ei tarvitse osata kaikkea valmiiksi, vaan osaaminen rakentuu vaiheittain yhdessä työelämän kanssa. Opiskelija voi rakentaa yksilöllisen osaajaprofiilin yhdistämällä tutkinnon osia eri tutkinnoista. Tämä mahdollistaa sekä monipuolisen osaamisen että erikoistumisen – tarpeen ja työelämän kysynnän mukaan.

Esimerkiksi ravintola-alan opiskelija voi valita tutkinnon osan digimarkkinoinnista liiketoiminnan perustutkinnosta. Näin hän saa valmiudet markkinoida omaa osaamistaan ja palveluitaan digitaalisissa kanavissa, mikä on yhä tärkeämpää alan yrityksille. Sähkö- ja automaatioalan opiskelija voi täydentää osaamistaan ympäristöteknologian tutkinnon osalla, jolloin hän pystyy vastaamaan vihreän siirtymän tuomiin uusiin työtehtäviin. Sosiaali- ja terveysalan opiskelija voi valita tutkinnon osan yrittäjyydestä, mikä antaa valmiudet toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana tai kehittää uusia palveluita sote-alalle. Keskiössä ovat opiskelijan tavoitteet ja urasuunnitelma.

Opettajan ja ohjaajan rooli korostuu entisestään, kun opiskelijan polku ei ole suoraviivainen. Opettaja tai ohjaaja toimii sparraajana, joka auttaa opiskelijaa tunnistamaan omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä rakentamaan niistä työelämälle relevantin osaamiskokonaisuuden.

Hyvinvointiala ja liiketoiminta täydentävät toisiaan. Liiketoimintaosaaminen mahdollistaa hyvinvointipalveluiden kehittämisen, tuotteistamisen ja markkinoinnin – ja näin syntyy uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Kauneudenhoitoalan liiketoiminta on monipuolista ja jatkuvasti kehittyvää. Alalla yhdistyvät vahva asiakaspalveluosaaminen, kädentaidot, trendien seuraaminen sekä liiketoimintaosaaminen. Yhä useampi kauneudenhoitoalan yrittäjä hyödyntää digitaalisia kanavia, verkkokauppaa tuotteiden ja palveluiden myynnissä, ajanvarausjärjestelmiä sekä some-markkinointia. Palveluiden tuotteistaminen on tärkeää esimerkiksi ripsienpidennysten tai ihonhoidon etäneuvonnan osalta.

Matka kohti tulevaisuuden osaamista

Ammatillisen koulutuksen on oltava aidosti kysyntälähtöistä. Meidän on tunnistettava, millaista osaamista Pirkanmaan ja koko Suomen työelämä tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Ennakointi on tässä avainasemassa: koulutamme tänään tulevaisuuden tekijöitä, joten meidän on oltava kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta ja muutoksista, jotka vaikuttavat työelämään. Digitalisaatio, vihreä siirtymä ja uudet teknologiat muuttavat osaamistarpeita nopeasti. Tämän vuoksi koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu, eri tutkintoalojen yhteistyö sekä tutkinnon osien valitsemisen mahdollistaminen toisista tutkinnoista on tärkeämpää kuin koskaan.

Monet tulevaisuuden ammateista syntyvät vasta tulevien vuosien aikana. Siksi ammatillisen koulutuksen on oltava ketterää ja mahdollistettava osaamisen rakentaminen myös niille tehtäville, joita ei vielä ole nimetty. Kun opiskelijaa tuetaan löytämään oma polkunsa ja rakentamaan osaamistaan yli tutkintoalojen rajojen, syntyy uudenlaisia osaajia – juuri niitä, joita Pirkanmaan elinkeinoelämä tarvitsee. Ammatillinen koulutus on enemmän kuin tutkinto – se on yksilöllinen matka kohti osaamista, työllistymistä ja elinikäistä oppimista.

Kun opetuksen ja ohjauksen reitit opiskelijoiden saattamiseksi tuhansiin töihin suunnitellaan opiskelijan lähtökohdista ja työelämän tarpeita kuunnellen, rakennamme yhdessä vahvaa tulevaisuutta sekä opiskelijoille että koko yhteiskunnalle.