Kurun Metsätien kampukselta valokeilassa sosiaalinen kestävyys ja uusi Olkkari

Kurun Metsätien kampuksen vahvuus rakentuu sosiaalisesta kestävyydestä ja poikkeuksellisen tiiviistä yhteisöllisyydestä. Suuri osa opiskelijoista asuu asuntolassa, mikä tekee ohjauksen, yhteisten tilojen ja iltatoiminnan kehittämisestä ratkaisevan tärkeää. Uusi Olkkari-tila, aktiivinen pajatoiminta sekä asuntolaohjaajien arjessa tarjoama tuki ovat luoneet nuorille paikan, jossa viihtyminen, yhdessä tekeminen ja ystävyyssuhteiden syntyminen ovat arkipäivää.

Saimme kommentteja aiheesta Kurun asuntolaohjaaja Kati Ylitalolta:
– Meillä asuu asuntolassa varmaan, sanotaanko 80 % opiskelijoista. Kulkuyhteydet ovat haastavia.

Ensimmäisen luokan opiskelijat, lähestulkoon kaikki tulevat asuntolaan, ellei ihan naapurissa asu. Kurussa ammattialana on metsäkoneenkuljettaja, jota ei opeteta missään muualla Pirkanmaalla. Tälläkin hetkellä kauempaa käyvät opiskelijat Kalajoelta. Turun ja Hämeenlinnan seudulta tulee aina opiskelijoita. Valkeakoskikin on jo niin kaukana, ettei sieltä voi päivittäin kulkea.

Opiskelija-asuntolaan on tänä syksynä avattu opiskelijoille uudet yhteistilat, joissa on helppo viettää aikaa erityisesti iltaisin. Asuntolaohjaajat ovat olleet suuressa roolissa luomassa tilaa nuorille. Tilan nimeksi äänestettiin ”Olkkari”.

Mistä ”Olkkari”-toiminta on lähtenyt käyntiin?

– Kurussa on ollut joskus jo vuosia sitten yhteistä tilaa. Kun tulin töihin 6 vuotta sitten, saimme käyttää koulun vieressä olevaa vanhaa rakennusta, jota kutsuttiin Vihreäksi taloksi.

Ylitalo kertoo myös, että Vihreään taloon hankittiin sohvia ja opiskelijakunnan toimesta, pyyntöjen vauhdittamana, tilaan saatiin myös televisio. Tila oli opiskelijoille auki aina tarvittaessa, mutta valitettavasti Vihreässä talossa kuitenkin todettiin kosteusvaurio ja tila laitettiin käyttökieltoon.

Pyyntöjen perusteella asuntolaan päätettiin remontoida asuntolaohjaajille omat ”makuuhuoneet”, sekä yhteinen tila eli Olkkari. Metsätien kampuksella on kaksi asuntolaohjaajaa, Kati Ylitalo ja Mikko Ylä-Poikelus. He molemmat saivat lukolliset huoneet, joissa säilyttää omaa tietokonetta, rahapussia ja muita henkilökohtaisia tavaroita.

– Muuten tilassa on pinta-alaa noin 40 m², jossa on yhdistetty olohuone, eteinen ja keittiö. Tila kulkee Olkkari-nimikkeellä ja aina kun asuntolanohjaaja on töissä, Olkkariin on ovi auki. Sinne saa tulla katsomaan televisiota, pelaamaan pelikonsoleilla, keittämään kahvia ja viettämään vapaa-aikaa, sanoo Ylitalo.

Iltatoimintana järjestetään tekniikka- ja kokkipajaa

Asuntolassa asuville opiskelijoille järjestetään Tredun pajatoiminnan rahoituksella viikoittainen tekniikkapaja keskiviikkoisin ja kokkipaja torstaisin. Pajat ovat avoimia ja niihin saa osallistua ilman erillistä ilmoittautumista. Kurun opiskelijoille toiminta on erittäin merkityksellistä, etenkin niille, jotka asuntolassa asuvat.

– Opiskelijat keräävät nyt adressia pajatoiminnan jatkumisen puolesta, kertoo koulutuspäällikkö Mari Nieminen.

Tekniikkapajaa pitää metsäalan lehtori Jari Syvälä. Työmaakentällä Tammikankaalla, missä paja järjestetään, on konehalli ja autonpesuhalli. Pajatoiminnan kautta opiskelijoilla on käytössään perustarvikkeita, kuten ruuveja, muttereita ja autonpesushampoota.

Kokkipaja järjestetään joka torstai rantasauna Leijalla tai Olkkarissa, jossa opiskelijat pääsevät yhdessä valmistamaan ruokaa. Asuntolassa asuvat nuoret saavat koululta aamupalan, lounaan ja päivällisen, mutta kokkipajatoiminta koetaan tärkeäksi, varsinkin kun illallinen jää kodin ja nuoren omalle vastuulle. Hiljaisempina iltoina kokkipajaan osallistuu viisi opiskelijaa, mutta parhaimmillaan osallistujia on lähes 20.

– Pajassa suunnitellaan itse mitä tehdään, mennään yhdessä kauppaan ja nuoret kokkaavat. Aikuista ei juuri tarvita mihinkään. Nykyajan nuoret osaavat laittaa ruokaa. Parhaimmillaan olemme tehneet perunamuusia ja hirvikastiketta. Usein toivotaan makkaraperunoita, pizzaa, ja tortilloita, mutta toiminnassa pyritään siihen, että ihan tavallisiakin kotiruokia tehdään, kertoo Ylitalo.

Sosiaalinen kestävyys ja yhteisöllisyys ovat Metsätiellä tärkeitä arvoja

– Yhdessä tekeminen ja oleminen lisää yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta, kommentoi Nieminen.

Opiskelijoiden palautteen mukaan asuntolassa saattaa käydä aika pitkäksi, eli yhteisöllinen toiminta on tärkeää. Ylitalon mukaan yhteisöllisyydestä on seurannut hyvää:

– Olkkari, meidän tila, että saa tulla aina kun tykkää, tukee vahvasti yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Jos miettii sosiaalista kestävyyttä, niin katson siihen kuuluvaksi ystävyyssuhteet ja niiden luomisen ja ylläpitämisen. Monikin nuori saa täältä lopun elämän ystäviä.

Metsätien kampuksen suurin erikoisuus on, että kampus on pieni ja kaikki tuntevat toinen toisensa. Kaikki tervehtivät toisiaan ja kaikilta voi kysellä kuulumisia. Kampuksen yhteisö on vahva ja jättää oman jälkensä myös jo valmistuneisiin opiskelijoihin. Ylitalo kertoo juuri tavanneensa pari vuotta sitten valmistuneen opiskelijan, joka tuli vierailemaan koululle ja lupasi tulla kertomaan väylä- ja inssiopinnoista nykyisille opiskelijoille.

Asuntolatoiminta on harvinaisempaa Suomessa. Asuntolaohjaajien työnkuvaan kuuluu paljon opiskelijoiden arjen tukemista ja koulutoiminnasta selviämiseen ohjaamista. He ovat myös nuorten lähimpiä aikuisia ja erityisesti iltavuorossa heidän on tärkeä olla selvillä opiskelijoiden tekemisistä, jotta niihin voidaan tarvittaessa myös puuttua.

Aamulehden uutisjuttu asuntolaelämästä

Marraskuun alussa Kurussa kävi Aamulehden toimittaja haastattelemassa nuoria ja seuraamassa asuntolassa asuvien arkea. Toimittaja kävi opiskelijoiden tunneilla, simulaattoriluokassa, Tammikankaalla ja lopuksi vietti iltaa asuntolassa nuorten kanssa. Illalla he kävivät myös Tekniikkapajalla ja rantasaunalla. Kurussa toivotaan, että asuntola elämisen esiin tuominen rohkaisisi uusia opiskelijoita ympäri suomea lähtemään ja kokeilemaan miten asuntolassa viihdytään.

Lue lisää uutisesta | Aamulehti.fi (maksumuurin takana)