Tekoäly työn tukena – oppimista, oivalluksia ja väärinkäsitysten purkamista Motto-hankkeen koulutuksen opiskelijoiden ryhmäkeskustelussa
Tredun blogi
Tekoäly on noussut työelämän keskusteluihin vauhdilla. Samalla kun se tarjoaa uusia mahdollisuuksia, herättää se myös epävarmuutta ja kysymyksiä: mihin sitä voi käyttää, voiko siihen luottaa ja osaanko minä ylipäätään hyödyntää sitä? Näihin teemoihin pureuduttiin mielenterveys- ja päihdetyön eri organisaatioista tulevien Motto-hankkeen opiskelijoiden ryhmäkeskustelussa Tredussa. Tekoälyä tarkasteltiin erityisesti arkisen työn ja oppimisen näkökulmasta.
Keskustelu osoittaa, että tekoäly ei ole erillinen tai kaukainen ilmiö, vaan vähitellen osaksi työtä muotoutuva väline. Sen haltuunotto ei tapahdu yhdessä hetkessä, vaan pienin askelin – oppien, kokeillen ja keskustellen.
Oppiminen ei ole kaikille samanlaista
Yksi keskustelun keskeisimmistä havainnoista liittyi oppimiseen. Tekoälyn käyttöön liittyvä koulutus koettiin arvokkaaksi ja tarpeelliseksi, mutta samalla tunnistettiin, että ihmiset lähestyvät uutta teknologiaa hyvin eri tavoin. Kaikille etäopetus ei tunnu riittävältä, varsinkaan jos digitaaliset perustaidot koetaan epävarmoiksi.
Koulutus toteutettiin viimeistä tapaamista lukuun ottamatta etänä. Keskustelussa pohdittiin, että ensimmäinen lähitapaaminen voisi joissain tilanteissa helpottaa aloitusta. Kun perusasiat käydään yhdessä, kasvokkain ja konkreettisesti, oppimisesta tulee osallistavampaa ja vuorovaikutteisempaa. Tämä voi madaltaa kynnystä jatkaa opiskelua ja rohkaista kokeilemaan tekoälyä myös itsenäisesti.
Monille merkityksellistä on jo se oivallus, että tekoäly ei ole vain teknisesti orientoituneiden osaajien väline. Kun kokemus omasta selviytymisestä vahvistuu, suhtautuminen muuttuu myönteisemmäksi.
Tekoäly helpottaa erityisesti aikaa vieviä työvaiheita
Keskustelijoiden kokemusten perusteella tekoälyn suurimmat hyödyt näkyvät arjen työssä, erityisesti tehtävissä, jotka vievät paljon aikaa tai toistuvat usein. Esiin nousivat esimerkiksi asiakaskirjaaminen, erilaisten tekstien tuottaminen sekä yhteenvetojen tekeminen.
Tekoäly koettiin nopeaksi apuvälineeksi myös tiedon etsimisessä. Aiemmin tiedonhaku saattoi vaatia kirjallisuuden selaamista tai pitkää etsintää eri lähteistä, nyt tekoälyn avulla tietoa saa nopeasti. Tärkeää on kuitenkin, että tieto haetaan rajatuista ja luotettavista lähteistä ja tekoälyn tuottamaan tietoon suhtaudutaan terveen kriittisesti.
Lisäksi tekoäly nähtiin muistamisen ja jäsentämisen apuvälineenä: se voi auttaa palauttamaan mieleen aiemmin käsiteltyjä asioita ja kokoamaan hajanaista tietoa ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.
Osaaminen leviää parhaiten työyhteisöissä
Keskustelussa korostui ajatus siitä, että tekoälyn käyttö ei juurru organisaatioihin pelkästään koulutusten kautta. Arkinen oppiminen työyhteisöissä on vähintään yhtä tärkeää. Kun osa työntekijöistä kiinnostuu tekoälystä ja perehtyy siihen enemmän, he voivat tukea muita kollegoita.
Tällainen osaamisen jakaminen voi tapahtua pienimuotoisesti: neuvoina, yhteisinä kokeiluina tai työpajamaisina hetkinä. Vähitellen tekoälyyn liittyvät pelot ja väärinkäsitykset vähenevät, ja tilalle syntyy realistisempi käsitys sen mahdollisuuksista ja rajoista.
Keskustelussa tuotiin esiin, että juuri tämä arjen kautta tapahtuva oppiminen auttaa siirtämään tekoälyn “erikoisesta asiasta” osaksi normaalia työvälineistöä.
Väärinkäsitykset elävät sitkeästi
Keskustelussa pureuduttiin myös tekoälyyn kohdistuviin pelkoihin ja ennakkoluuloihin. Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on ajatus siitä, että kaikki tieto siirtyy tekoälylle tai että tekoälyn tuottamiin vastauksiin ei voisi koskaan luottaa.
Keskustelijoiden mukaan tekoälyä ei ole syytä nähdä uhkana tai suurena mörkönä. Kyse on työkalusta, jota käytetään tietoisesti ja harkiten. Tekoäly ei korvaa ihmisen ajattelua, vaan tukee sitä – aivan kuten muutkin digitaaliset välineet.
Oleellista on ymmärtää, mihin tarkoitukseen tekoälyä käytetään ja missä sen rajat kulkevat. Kun nämä asiat ovat selviä, myös luottamus sen käyttöön kasvaa.
Ensimmäinen askel on usein tärkein
Keskustelun lopussa nousi esiin yksinkertainen mutta merkittävä ajatus: tekoälyn käytön aloittaminen ei vaadi erityisiä valmiuksia. Kynnys on usein psykologinen, ei tekninen. Jo se, että uskaltaa kysyä ja kokeilla, vie pitkälle.
Moni kokee aluksi epävarmuutta ja ajattelee, ettei osaa käyttää tekoälyä. Keskustelun viesti on kuitenkin rohkaiseva: jokainen osaa aloittaa. Oppiminen tapahtuu tekemällä, ja tekoäly itsessään voi toimia oppimisen tukena. Ensimmäinen viesti tekoälylle voi olla ”kerro, miten voit auttaa minua?”.
Tekoäly osana arkea
Opiskelijoiden ryhmäkeskustelu piirtää kokonaiskuvan tekoälystä arkisena, kehittyvänä työvälineenä. Se ei ratkaise kaikkea, mutta oikein käytettynä se voi helpottaa työtä, säästää aikaa ja tukea ajattelua. Samalla keskustelu muistuttaa, että oppiminen, keskustelu ja kokemusten jakaminen ovat keskeisiä tekoälyn järkevän käytön edellytyksiä.
Tekoäly ei ole peikko – vaan väline, jonka merkitys kirkastuu sitä mukaa, kun sitä opetellaan käyttämään yhdessä.
Tekstin laati Teamssin litteroinnin pohjalta Copilot ja tekstiä muokkasi Tredun Motto-hankkeen projektipäällikkö Sari Ruokonen.
