AV UP – Uutta osaamista av-alalle

Projektin päätavoitteena on vahvistaa AV-alan palvelukokonaisuuden kapasiteettia ja toimintaympäristöä vastaamaan entistä paremmin kansallisten ja kansainvälisten tuotantojen tarpeita ja siten varmistaa alan kilpailukyky niin kotimaisilla kuin kv-markkinoilla. Projektissa pyritään kehittämään alan tulevaisuuden ennakointia, koulutusta, rahoitusmalleja sekä oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä ja näin turvaamaan kasvun edellytykset. Projekti mahdollistaa oppilaitosten paremman kansallisen yhteistyön tarpeiden kartoittamiseksi ja alan koulutuksen kehittämiseksi. Projektilla sitoutetaan alan oppilaitokset ja toimijat yhteistyöhön toimivan ja ennakoivan valtakunnallisen koulutuksen palvelumallin aikaansaamiseksi.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Projektin päätavoitteena on vahvistaa AV-alan palvelukokonaisuuden kapasiteettia ja toimintaympäristöä vastaamaan entistä paremmin kansallisten ja kansainvälisten tuotantojen tarpeita ja siten varmistaa alan kilpailukyky niin kotimaisilla kuin kv-markkinoilla.

Projektissa pyritään kehittämään alan tulevaisuuden ennakointia, koulutusta, rahoitusmalleja sekä oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä ja näin turvaamaan kasvun edellytykset. Projekti mahdollistaa oppilaitosten paremman kansallisen yhteistyön tarpeiden kartoittamiseksi ja alan koulutuksen kehittämiseksi. Projektilla sitoutetaan alan oppilaitokset ja toimijat yhteistyöhön toimivan ja ennakoivan valtakunnallisen koulutuksen palvelumallin aikaansaamiseksi. 

Tulokset

Tavoiteltavana tuloksena projektissa on yhteistyössä kattavan alan oppilaitos-, yritys- ja sidosryhmäverkoston kanssa kehittää prosessi/konsepti, jonka avulla varmistetaan alan tarpeita vastaava osaaminen kattavasti ja ennakoivasti.

AJANKOHTAISTA

To 28.11.2024
Av-alan osaamistarpeet ja koulutuksen sekä työharjoittelun kehittäminen
klo. 12-16.00
Paikka: Mediapoliksen auditorio (os. Ransunraitti 1 33270 Tampere)
Webinaarilinkki ilmoittautumalla.

Aikataulu:
12-12:30 Avaus Juha Pitkänen/ Projektipäällikkö Tredu
Alustuspuheenvuoro Fanny Heinonen/ Ohjelmajohtaja Film Tampere
12:30-13:30 Osio 1: Av-alan osaamistarpeet
13:30-13:50 Kahvitarjoilu
13:50-16:00 Osio 2: Av-alan työharjoittelun kehittäminen

Kutsua saa jakaa vapaasti eteenpäin!
Ilmoittaudu tästä:
https://forms.office.com/pages/responsepage.aspx?id=M9Bc85cb2EyN5Fb9SCc54S5xr1XH-7xGi55WQ-zGhB5UNkowRzY2TVQ1Uk1WS09LQ0gxT1Y4MTI1SC4u&route=shorturl

———————————————————————————————-

7.3.2024 Vooninkisali  klo. 16-17.30
AV UP -hankkeeseen liittyvä keskustelutapahtuma 7.3.  Vooninkisali  klo. 16-17.30.
Aiheena ”Millaista osaamista av-ala tarvitsee 2030-luvulla”.
AV-ala elää murroksessa uudenlaisten haasteiden edessä. Tuotantoja tullaan tekemään Suomeen ja Tampereelle ulkomailta asti, toisaalta vastavalmistuneet opiskelijat eivät aina työllisty alan töihin. Suhdanneherkkä AV-ala kärsii samanaikaisesti tietynlaisten ammattiosaajien puutteesta ja työttömyydestä. Tekijöitä puhuttavat sellaiset aiheet kuin moniosaamisen versus syväosaamisen vaatimukset, oman IP:n kehittäminen, kansainvälistyminen, tekoälyn käyttö osana tuotantoja sekä sosiaalinen vastuullisuus työn tekemisen ohjaavana mittarina. Millaista vastavalmistuneen/freelancerin on tällaisella kentällä toimia, ja miten hän voisi valmistautua muuttuvaan tulevaisuuteen?
Mediapoliksen opiskelijat kuvaavat ja streamaavat tapahtuman Telma Tuomiston johdolla.
https://tamperefilmfestival.fi/ammattilaiset/ammattilaistapahtumat/minkalaista-osaamista-av-ala-tarvitsee-2030-luvulla/

_________________________________________________________________________________________________________

Av-alan osaamistarpeet ja koulutuksen sekä työharjoittelun kehittäminen -seminaari 28.11.2024

Seminaarin yhteenveto (To 28.11.2024)

Avaus Juha Pitkänen/ Projektipäällikkö Tredu
Alustuspuheenvuoro Fanny Heinonen/ Ohjelmajohtaja Film Tampere
Osio 1: Av-alan osaamistarpeet
Osio 2: Av-alan työharjoittelun kehittäminen

TREDU Mediapoliksen studiossa pidetyssä seminaarissa osallistujat nostivat esiin alan keskeisiä haasteita, osaamistarpeita ja kehityskohteita erityisesti koulutuksen, työharjoittelun ja työelämäyhteistyön näkökulmasta. Keskustelut avasivat alan nykytilan, sen tulevaisuuden näkymät sekä koulutuksen ja työharjoittelun roolin osaajien kehittämisessä.

1. Alan nykytila ja toimintaympäristön muutokset
AV-alan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Pandemian vaikutukset, suoratoistopalveluiden aiheuttama kilpailu sekä perinteisten elokuvateatterikäyntien väheneminen ovat muuttaneet alan rakenteita. Teknologian kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla haasteita, kun perinteiset käsityötaidot ja tuotantoprosessien ydinosaaminen saattavat jäädä teknologian varjoon. Sisällöntuotannon fragmentoituminen ja alustatalouden vaatimukset ovat lisänneet tarvetta joustavuudelle ja monialaisuudelle.
Lisäksi seminaarissa tuotiin esille kansainvälisten tuotantojen merkitys Suomen AV-alalle. Kansainväliset projektit, kuten elokuvatuotannot (Havoc, Sisu), ovat tuoneet osaamista ja näkyvyyttä, mutta vaativat myös alan toimijoilta kykyä sopeutua globaaleihin käytäntöihin.

2. Keskeiset osaamistarpeet
a. Tekniset ja digitaidot
Uusien teknologioiden, kuten virtuaalituotantojen, pelimoottorien (esim. Unreal Engine) ja 3D-mallinnuksen hallinta, ovat tulleet välttämättömiksi.
Virtuaalistudioiden ja robotiikan osaaminen nousee erityisesti suurissa tuotannoissa.
Tekoälyn hyödyntäminen suunnittelu- ja tuotantovaiheissa nähdään tärkeänä tulevaisuuden taitona.
b. Luovuus ja sisällöntuotanto
Tarinankerronnan taito, visuaalinen ilmaisu ja luovan prosessin hallinta ovat edelleen alan keskeisimpiä elementtejä.
Opiskelijoiden motivaatio lähteä alalle tulisi perustua haluun luoda merkityksellisiä sisältöjä eikä pelkästään teknologian viehätykseen.
c. Työelämä- ja viestintätaidot
Ryhmätyötaidot, vuorovaikutus ja peruselämänhallintataidot, kuten täsmällisyys ja organisointikyky, ovat tärkeitä työelämässä menestymiselle.
Konkreettiset taidot, kuten radiopuhelimen käyttö, viestintä ryhmässä ja asiakasrajapinnassa toimiminen, ovat keskeisiä.
Ajokortti on käytännön syistä monilla tuotannoilla tärkeä osa työntekoa.
d. Johtamis- ja liiketoimintaosaaminen
Strateginen ajattelu, taloushallinnan ymmärrys ja tiimien johtaminen ovat olennaisia erityisesti isommissa tuotannoissa.
Alan toimijoiden tulisi osata yhdistää luovuus ja liiketoiminta tehokkaasti.
e. Monialaisuus ja hybridiosaaminen
AV-alalla korostuu tarve yhdistää eri alojen osaamista, kuten logistiikan, lavastuksen ja IT:n taitoja.
Hybriditutkintojen kehittäminen voisi avata mahdollisuuksia monialaisille urapoluille ja auttaa alan osaajapulan ratkaisemisessa.

3. Koulutuksen ja työharjoittelun kehittämistarpeet
Työharjoittelun rooli korostuu AV-alalla merkittävänä väylänä työelämään. Keskusteluissa nousi kuitenkin esiin seuraavat kehityskohteet:
Perusosaamisen merkitys: Työharjoittelijoilta odotetaan perusvalmiuksia, kuten ryhmätyöskentelyä, teknisten laitteiden käyttöä ja asennetta oppimiseen.
Projektityöskentely: Opiskelijoiden tulisi osallistua kokonaisiin tuotantoprosesseihin, jotta he ymmärtävät työnkulut alusta loppuun.
Teknologia vs. sisältö: Koulutuksen tulisi tasapainottaa teknologian opetus ja sisällöntuotannon perusteet. Liiallinen teknologian painottaminen voi viedä huomion perinteisiltä elokuvan ja AV-tuotannon lainalaisuuksilta.
Verkostoituminen: Harjoittelijoiden tulisi oppia hyödyntämään verkostoja ja rakentamaan ammatillisia suhteita jo opintojen aikana.

4. Alan profiilin nostaminen ja vetovoiman lisääminen
AV-alaa vaivaavat osittain väärät mielikuvat. Teknologian ja elokuvien glamourin korostuminen voi hämärtää alan todellisuutta, jossa käsityötaidot, käytännön ongelmanratkaisu ja ryhmätyö ovat keskiössä. Oikeanlaisen osaamisen houkutteleminen alalle edellyttää:
Oppilaitosten profilointia: Koulutusten tulisi erikoistua ja viestiä selkeästi, mitä osaamista ne tarjoavat.
Tiedottamista ja yhteistyötä: Oppilaitokset ja yritykset voivat lisätä tietoisuutta alan arjesta esimerkiksi esittelytilaisuuksien, avoimien ovien ja polkupäivien avulla.

5. Tulevaisuuden näkymät
Digitalisaation ja tekoälyn kehitys muuttaa AV-alaa. Uudet teknologiat tuovat mukanaan osaamistarpeita, jotka yhdistävät IT-osaamista, luovuutta ja teknologiaa. Samalla huolta herättää hiljaisen tiedon katoaminen ja käsityöosaamisen heikkeneminen. Keskusteluissa ehdotettiin:
Hiljaisen tiedon siirtämistä: Kisällimallin käyttöönotto ja seniori-osaajien tietojen dokumentointi voivat auttaa säilyttämään perinteiset taidot.
Kansainvälistymistä: Globaaleihin tuotantoihin osallistuminen vaatii osaamista, mutta tuo myös mahdollisuuksia alan kehittymiselle Suomessa.
Monialaisuutta tukevia koulutusmalleja: Hybriditutkinnot voisivat ratkaista työvoimapulaa ja tukea urapolkuja, jotka yhdistävät AV-osaamisen muihin aloihin.

Lopuksi
Seminaarissa korostui tarve yhdistää perinteiset taidot, nykyaikainen teknologia ja liiketoimintaosaaminen. AV-ala tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia, mutta sen kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä koulutuksen, työelämän ja kansainvälisen yhteistyön välillä.

____________________________________________________________________

Av-UP- seminaari 16.4.2025, Mediapolis, Tampere

AV-UP-seminaari kokoontui pohtimaan audiovisuaalisen alan osaamistarpeita ja koulutuksen kehittämistä. Tapahtuma järjestettiin hybridimuodossa Tampereen Mediapoliksessa sekä Teamsin välityksellä, ja sen järjesti AV-UP-projekti, jota koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu yhdessä muiden oppilaitosten kanssa (mm. Metropolia, Omnia, Turun AMK, Arcada). Hankkeen päätavoitteena on kehittää AV-alalle uutta osaamista yhteistyössä eri toimijoiden välillä.

Keskeiset teemat ja puheenvuorot:

     •           Liisa Holmberg (Arctic Indigenous Film Fund) korosti alkuperäiskansojen näkökulmaa, koulutuksen saavutettavuutta ja paikallisen osaamisen hyödyntämistä. Hän painotti yhteistyön ja ideoiden jakamisen merkitystä, sekä koulutuksen tuomista omiin maisemiin.

     •           Sami Kerman (Tapahtumateollisuus ry) esitteli organisaation toimintaa ja painotti sääntelyn kehittämisen, koulutuksen ja tilastoinnin merkitystä tapahtuma-alan kasvun tukemisessa. Erityisesti verkostoyhteistyö ja norminpurku nähtiin tärkeinä teemoina.

     •           Juhana Kari (AVITA ry) nosti esiin alan kansainvälisyyden ja teknisten osaajien koulutuksen tarpeen. AV-alan yhteys eurooppalaisiin toimijoihin ja sertifiointimallit (kuten CTS) nähtiin keinoina standardoida osaamista ja parantaa työllistymismahdollisuuksia.

     •           Roosa Tikanoja (Audiovisual Producers Finland) puhui vastuullisuudesta AV-alalla. Hän korosti, että vastuullisuus ei ole enää lisäarvo, vaan keskeinen osa liiketoimintaa ja kestävän kehityksen edistämistä. Esille nousivat mm. työhyvinvointi, johtamisosaaminen ja vastuullisuuden konkreettiset työkalut.

Keskustelussa korostuneet aiheet:

     •           Vastuullisuus nousi keskiöön monissa puheenvuoroissa. Erityisesti pienyrittäjät toivat esiin vastuullisuusviestinnän kasvavan kysynnän ja koulutuksen tarpeen.

     •           Koulutustarpeet nähtiin monimuotoisina: teknisistä taidoista (esim. ripustustekniikka) geneerisiin taitoihin (johtaminen, vastuullisuus, yhteistyö). Erityisesti alan toimijoiden toivottiin voivan osallistua koulutukseen paikallisesti ja etänä.

     •           Alueellinen tasa-arvo ja rajat ylittävä yhteistyö nähtiin keskeisinä keinoina vahvistaa AV-alan osaamista koko Suomessa, erityisesti pohjoisessa ja Itä-Suomessa.

     •           Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä nousi toistuvasti esiin. Yritykset toivoivat parempaa tiedonvälitystä, yhteisiä foorumeita ja koulutusten koordinointia, erityisesti kun ala kehittyy nopeasti ja lainsäädäntö muuttuu.

Seminaarin keskustelu oli avointa, rakentavaa ja yhteistyöhakuista. Puhujat ja osallistujat toivat näkemyksiään esiin hyvässä hengessä, ja keskustelu oli dialogista – ei vain yksittäisten alustajien varassa.

Monet painottivat yhteistyön tärkeyttä sekä paikallisten toimijoiden osallistamista. Alueellisten osaajien ja pienyrittäjien ääni pääsi esiin, ja osallistujien välillä vallitsi yhteinen ymmärrys siitä, että AV-ala tarvitsee ketteriä, ajantasaisia ja saavutettavia koulutusratkaisuja.

Keskustelussa oli myös ratkaisukeskeinen pohjavire: haasteiden ohella tuotiin esiin konkreettisia kehittämisehdotuksia, kuten sertifiointien kehittäminen, mikrokoulutusten laajentaminen ja pysyvän seminaariformaatin vakiinnuttaminen.