Kestävämpää liikkumista – ota mallia Tredulaisista

Riitta Lehtonen Tredun Ravintola ja catering-alan lehtori, sekä matkailu- ja puhtausalan erityisopettaja pyöräilee säästä riippumatta

Kuinka pitkä työmatkasi on ja miten yleensä kuljet töihin?

Hervannasta Santalahdentien kampukselle, Riitan työmatka on n. 11,5 km suuntaansa eli yhteensä noin 23 km päivässä. Riitta on pyöräillyt työmatkansa jo pidemmän aikaa vuoden ympäri, niin hyvillä kesäkeleillä kuin myös sateisina päivinä ja talvi pakkasessa. Hän on laskenut, että kuukaudessa tulee pyöräiltyä noin 500 kilometriä.

Miksi olet päättänyt kulkea työmatkasi näin?

Riitan mukaan parasta on kun, pyöräillessä saa raitista ilmaa ja pää nollaantuu kotimatkalla. Pyöräily on hänen mielestään hyvää liikuntaa, kunto kasvaa ja yleensä olokin on töihin tullessa paljon virkeämpi.

”Muutamia kertoja joutunut talvella tulemaan ratikalla, kun on ollut kova pakkanen tai paljon lunta. Kyllä sen huomaa, kun ei tuu pyörällä. Työpäivän aikana on paljon nuutuneempi ja väsyneempi.”

Kasvaako nälkä syödessä, eli lisääkö valintasi motivaatiota tehdä myös muita kestävämpiä valintoja?

Riitta kulkee polkupyörällä melkein kaikki muutkin matkat, ei vain työmatkoja. Kauppareissut onnistuvat yleensä helposti pyöräillen, etenkin jos ei ole paljoa ostettavaa. Riitta kyllä omistaa auton, mutta itse ajaa hyvin vähän. Hän kertoi, ettei yleensäkään tykkää autolla ajamisesta eli julkisilla tai polkupyörällä kulkeminen on paljon mielekkäämpää.

Mikä voisi tehdä työmatka kulkemisestasi helpompaa?

Hervannasta kulkiessa Riitta pitää hyvin tärkeänä Tampereen kaupungin osallisuutta pyöräteiden huoltamisessa. Hänen kokemuksessaan tiet aurataan ja sannoitetaan hyvin nopeasti, ja ylläpidetään hyvässä kunnossa säällä kuin säällä.

”Suuri kiitos siitä, että [Tampereen Kaupunki] pitää pyörätiet, ja tietysti jalankulkutiet, hyvässä kunnossa sekä kesällä, että talvella.”Aluksi Riittakin joutui melkein pakottamaan itsensä lähtemään pyörällä töihin. Nyt hän ei mieti liikaa millaista keliä on luvattu. Tietysti pukeutuminen sään mukaisesti on silti tärkeätä. ”Hankkii sadevarusteet, ja vaikka sataakin niin lähtee. Kyllä se sitten palkitsee.”, Riitta sanoo.

Santalahden kampuksella on myös lukittava pyörävarasto, johon pyörän saa jätettyä sateelta ja lumipyryltä suojaan. Pyörävarasto on Riitan mielestä todella kätevä ja helppo käyttöinen. Hän kannustaa muitakin kokeilemaan pyörällä kulkemista ja jättämään oman auton kotiin, sekä huomauttaa että säästäähän pyöräily rahaa autoiluun tai joukkoliikenteelläkin kulkemiseen verrattuna.

Sami Savolainen Tredun Liiketoiminnan ja matkailualan opettaja vaihtoi auton pyörään

Sami aloitti Tredussa Santalahden kampuksella huhtikuussa 2020, ja siirtyi elokuussa 2025 Lempäälän Virta -kampukselle. Hän opettaa liiketoimintaa ja matkailua, hän on myös restonomi ja kouluttautunut työn ohella Laureassa YAMK Tradenomiksi kestävän kasvun ja muutosohjaamisen koulutusohjelmasta vuonna 2023.

Miten kuljet työmatkasi tällä hetkellä?

Työmatkansa Sami kulkee Vuorentaustan ja Lamminpään rajalta Virta-kampukselle. Työmatkan ensimmäinen osa on n. 3 km pyöräily Tesoman junaseisakkeelle, josta lähijuna kulkee Tesoma-Tampere-Lempäälä välin 26-40 minuutissa. Lempäälän seisakkeelta kampukselle matka on 1-1,5 km, eli junamatkan lisäksi Samin työmatkaan kuuluu yhteensä n. 9 km pyöräilyä päivittäin.

Miksi olet päättänyt kulkea työmatkasi näin?

Sami päätti luopua autosta noin 2,5 v sitten. Päätökseen oli pari syytä: auton ylläpitämiskustannukset ovat melko kalliita ja autoa tuli käytettyä vähän. Kuluihin meni kuitenkin 250-300€/kk, vaikka hän ajoi autolla vain noin 100-150 km/kk.

”Oon onnekkaassa tilanteessa, että naapurini vuokraa minulle autoa. Meillä on vähän niin kuin yhteiskäyttöauto. Se ratkaisi sen, että en tarvitse autoa.”

 Autosta on tehty naapurin kanssa yhteiskäyttösopimus, eli Samilla on vara-avain ja tarvittaessa hän voi kysyä onko auto vapaana. Käytön jälkeen hän merkitsee ajetut kilometrit muistiin ja maksaa pienen hinnan auton käytöstä kerran tai pari kuukaudessa. Etenkin sähköavusteinen polkupyörä ja hyvät julkiset kulkuyhteydet helpottavat kulkemista, mutta toki se vaatii hieman enemmän suunnittelua tai auton lainaamista välillä. Sami kuitenkin toteaa, että onhan se paljon halvempaa ja stressittömämpää kun ei ole autoa.

Miten työmatka kulkeminen näkyy hyvinvoinnissasi?

Erityisesti aikaisemmin, kun työmatka Santalahteen oli n. 8km suuntansa Sami huomasi kaipaavansa pyöräilyä, jos taukoa tuli useampi päivä. Pyöräily heti aamun aluksi on hyvä herätys keholle, ja verikin alkaa kunnolla kiertämään. Pyöräillessä saa olla omissa ajatuksissaan ja seurata maisemia, sekä kuunnella musiikkia tai äänikirjaa.

”Se on myös se nollauksen hetki. Vaihdan vähän niin kun roolia siinä pyöräilyn aikana, että sit kun meen kotiin niin työ-minä on jäänyt matkalle.”

Kasvaako nälkä syödessä, eli lisääkö valintasi motivaatiota tehdä myös muita kestävämpiä valintoja?

Opiskelujenkin kautta Sami on huomannut, että yksi suurimmista hidasteista on asenne muutos. Hän ei esimerkiksi itse koe isona asiana sitä, ettei ole autoa. Pitkien matkojen kulkeminen on myös paljon mielekkäämpää junalla, kuin autolla.

Kestävämmistä valinnoista inspiroituneena hän on ostanut Fairphone -puhelimen, johon pystyy vaihtamaan kaikki varaosat itse. ”Ostin tämän tänä vuonna. Tällä itse laitteella on 5v. takuu ja puhelimella on 8v. päivitystakuu. Tavoite on, että mulla on tästä ainakin 7,5 vuotta eteenpäin tämä sama puhelin.” Sami kertoo suosivansa korjauspalveluita, ja ostavansa vaatteet käytettyinä. Esim. hän korjautti repun, josta vetoketju oli rikki. Korjaaminen maksoi 139€, mutta vastaava uusi reppu olisi ollut 240€. Hän kuitenkin syö lihaa, mutta on pyrkinyt vähentämään naudanlihan syömistä ja lisäämään kasviproteiinin määrää.

”Haen balanssia. Etten luovu mistään.”

Mikä voisi tehdä työmatka kulkemisestasi helpompaa?

Samilla on käytössään sähköpyörä, ja hyvät varusteet vaaditaan pyöräilyä varten. Hän on kuitenkin tällä hetkellä täysin juna aikataulujen varassa, ja välillä kaipaa hieman joustavampaa kulkemista. Työmatkaan kuluu junalla noin 50 minuuttia, kun autolla matka olisi 20 minuuttia. Kimppakyydit parantaisivat yhteisöllisyyttä ja sitä kautta tulisi enemmän myös sosiaalista hyvinvointia työpäivän aikana.

”Melkein kaikki ajaa yksin. Eli ois kimppakyytisovellus tai -rinki, joka oikeasti toimisi. Meitäkin varmaan Tampereen länsipuolelta kulkee joukko ihmisiä, joilla on suurin piirtein samat työajat, niin voisi välillä jakaa bensakulut.”

Työnantajalta Sami toivoisi enemmän tukea työmatkapyöräilyyn, myös muille kuin vakituisessa työsuhteessa oleville. Työmatkapyöräilyä voitaisiin kannustaa ja palkita esim. pisteillä, joita voisi käyttää valitsemiinsa hyvinvointi palveluihin. Ehdotuksena tuli esille mm. hieronta, kuntosali ohjaus, uintikortti tai pyöränhuolto.

Sami nosti myös tärkeäksi asiaksi, että nuoret tottuisivat alusta asti kulkemaan julkisilla ja kulkemisen pitäisi heille olla lähes ilmaista. Kelan matkatuki onkin monille opiskelijoille hyvin tärkeä. Kokemuksesta opettajat pystyvät vaikuttamaan opiskelijoihin puheiden ja esimerkin kautta. Sami itse kertoo kaikille, ettei hänellä ole omistusautoa ja jos kampukselta lähdetään jonnekin opiskelijoiden kanssa, kuljetaan lähtökohtaisesti aina bussilla tai junalla vaikka koululla olisikin auto jota voi varata käyttöön.

Liikkujan viikko edistävää YK:n Kestävän kehityksen tavoitteita