Yritysyhteistyötä kalkeeripaperista tekoälyyn

Erja Luttinen työpöytänsä ääressä.

Kehittämispäällikkö Erja Luttinen Tredun kehittämispalveluista jää marraskuussa 2023 eläkkeelle. Työurallaan Erja Luttinen on nähnyt ammatillisen koulutuksen muutoksen kalkeeripaperista tekoälyyn. Hän on lähes 30 vuoden ajan keskittynyt yrityselämän palvelemiseen erityisesti oppisopimuskoulutuksen ja työelämäyhteistyön asiantuntijana sekä aktiivisena verkostotoimijana.

Perustukset Erja Luttisen pitkälle työuralle oppisopimusten parissa luotiin yrityselämässä 90-luvulla. Uran kannalta merkittävimmät vaiheet olivat 30 hengen esihenkilötehtävä hotelli- ja ravintola-alalla ja vastuu valtakunnallisesti toimivan yrityksen esimiesten rekrytoinneista oppisopimuskoulutuksella. Eri koulutuksenjärjestäjien kirjavat käytännöt tulivat tutuiksi. Erja on hyödyntänyt ymmärrystä yrityksistä ja eri toimijoiden tavoista toteuttaa oppisopimuskoulutusta vuodesta 1996 Tredussa ja sitä edeltäneissä koulutusorganisaatioissa. Aluksi hän toimi koulutustarkastajana ja myöhemmin erilaisissa kehittämistehtävissä.

– Yritysten palvelemisessa tärkeintä on kuunteleminen. Pitää uskaltaa kysyä, pitää keskittyä kuuntelemaan ja pitää haluta ratkaista asioita. Ei se sen kummempaa ole, tiivistää Erja Luttinen yritysyhteistyön onnistumisen salaisuudet.
Vaikka kohtaamisen ja kuuntelemisen voima on säilynyt vuosikymmeniä, Luttinen on kokenut monia muutoksia pitkän työuran aikana.

Työntekijät hallitsevat yhä laajempia kokonaisuuksia

Muutosvauhti on selvästi kiihtynyt työuran loppua kohden, sillä isoimmiksi uudistuksiksi Erja Luttinen mainitsee kansainvälistymisen tilauskoulutuksineen, teknologian hiipimisen jokaisen arkeen ja ammatillisen koulutuksen reformin 2018. Arjessa työkalut ovat vaihtuneet moneen kertaan. Alkuaikoina sopimuksia laadittiin kalkeeripaperin avulla, nykyään pohditaan tekoälyn mahdollisuuksia. Luttinen näkee jatkuvalla muutoksella hyviä puolia.

– Työssä on hallittava useita asioita ja kuljettava silmät avoinna, sopeutumiskyky ja muutosvalmius ovat kovaa valuuttaa, Luttinen pohtii.
Etäopiskelun lisääntyminen ilman riittävää ohjausta ja vertaistukea sekä vahva yksilöllisyyden korostus kuitenkin herättävät huolta. Yhteisöllisyyden puute yhteiskunnassa ravistelee myös oppilaitoskulttuuria, jonka rakenteet ovat melko pysyviä.

Tartu tilaisuuteen, osaaminen tulee tekemällä

Elämänohjeena nuoremmille Erja Luttinen kannustaa tarttumaan tilaisuuteen. Kun joku asia innostaa tai kutkuttaa, siihen pitää rohkeasti tarttua. Hänen kokemuksensa mukaan uusia asioita saa haltuun, kun ryhtyy toimimaan, etsii ympärilleen hyvän työryhmän ja on valmis oppimaan.

– Osaamista kyllä karttuu, kun lähtee vaan tekemään. Tekemällä todellakin oppii.
Vuosien jälkeenkin onnistumiset saavat hyvälle mielelle. Parhaimpina muistoina työuraltaan hän muistelee aikoja, jolloin yhteisöllisyys oli voimissaan ja yhteistyö alueen oppilaitosten ja yritysten kanssa päivittäistä. Tehtiin paljon työtä, mutta pidettiin myös hauskaa ja osattiin iloita yhdessä. Hänen mukaansa sopivan kova työtahti pitää valitukset vähäisinä. Muiden iloksi ja avuksi tehty työ tuottaa tyytyväisyyttä pitkään.

– On edelleen todella ilahduttavaa tavata vanhoja Tampereen Yrittäjänaisten jäseniä, jotka olivat kanssani rakentamassa 2000-luvun alussa oppisopimuksella opiskelevien yrittäjien ohjaamisen kehittämiseksi mentoripankkia. Siinä yhdistyi monesta suunnasta osaamista ja kokemusta, Erja kiittelee työtä, joka myöhemmin laajeni valtakunnalliseksi ja on yhtä toiminnassa.

Luttisen viimeisinä tehtävinä Tredun kehittämispalveluissa ovat olleet muun muassa työvoimakoulutuksen koordinointi ja asiantuntijana toimiminen Tredun toimintajärjestelmän rakentamisessa ja kehittämisessä. Hän vastuullaan on ollut myös työryhmän vetäminen, jossa valmistellaan koulutustarjonnan suunnittelun ja opiskelijavirtauman hallinnan mallia.

”Osaamista kyllä karttuu, kun lähtee vaan tekemään. Tekemällä todellakin oppii.”

Sydämellä auttaminen

Erja Luttisen ansiotyö kehittämistehtävissä vähitellen päättyy, mutta asioiden helpottaminen, toisin tekeminen ja ihmisten auttaminen jatkuvat myös eläkkeellä. Edessä on kuitenkin ensin odotettua vapautta, aikatauluttomuutta, rauhallisia hetkiä muun muassa kirjojen ja ystävien parissa.

– Arvelen, että jossakin vaiheessa löytyy mielekästä vapaaehtoistyötä. Olen avoin ja rauhallisella mielellä tulevan suhteen. Kun eteeni tulee tilaisuus auttaa jollakin tavoin ihmisiä, tartun siihen, Erja Luttinen vakuuttaa.